Muisteluiltojen satoa

Toisen muisteluillan pariin päästiin 19.4. otsikolla Järvimuistoja - Näsijärven kulttuuriset muistot, ja tällä kertaa saatiin paikalle ilahduttavan suuri yleisökin. Ennen esityksiä pääsimme virittäytymään tunnelmaan katsomalla vuonna 1959 valmistuneen lyhytelokuvan Unnekiven apajilla - joka tosin taidettiin todeta ainakin osittain Kurun puolella kuvatuksi. Tuttuja kasvoja näkyi osalle vieraista silti!

Tilaisuuteen saimme kaksi alustajaa. Tero Lahti (Höyrylaivayhdistys Näsijärvi II Ry) piti mielenkiintoisen esitelmän Teiskon ja laajemminkin Näsijärven höyrylaivaliikenteestä. Puhetta ja kysymyksiä riitti koko esityksen ajan. Monella oli joko henkilökohtaisia muistoja sekä matkustamisesta että laivaliikenteen persoonista. Puhuttavaa riitti myös Höyrylaiva Tarjanteen uudistuksesta. Pisimpään maailmassa samaa reittiä ajaneen höyrylaivan kesän 2023 suurena muutoksena on paluu halkojen käyttöön höyrykoneen polttoaineena, lähes kuudenkymmen vuoden tauon jälkeen!

Teiskon alueella on pitkä perinne huvila-alueena, ja ensimmäisten höyrylaivareittien taustallakin vaikutti erityisesti kaupungissa asuvan herrasväen tarve matkustaa Teiskon alueen kesähuviloiden ja kaupungin välillä.

Esko Kulmala (Teiskon Kirkkovenesoutajat Ry) piti oman puheenvuoronsa Teiskon Kirkkovenesoutajien historiasta. Kirkkovenesoudulla on alueella jo yli satavuotiset perinteen, tosin nykyisin soutu on liikunnallinen harrastus eikä kirkkomatkoihin varattu yhteiskuljetus. Teiskon alueella kirkkovenesoutajat toimivat edelleen aktiivisesti, ja soutuharrastajat kokoontuvatkin soutukaudella vähintään viikottain. Aktiivinen seura on perustettu virallisesti vuonna 1997, ennen sitä seura toimi osana Teisko-Seuraa. Esko kertoi meille veneiden historiasta, kilpamatkoista - unohtamatta hauskoja sattumuksia vuosien varrelta.

Keskustelussa nousi esille myös se, että Ruovedellä on kirjattu ylös millä kylillä tai miltä alueilta on kuljettu kirkkoveneillä kirkkoon. Samanlaista selvitystä toivottiin tehtäväksi tulevaisuudessa myös Teiskon alueelta! Kuvamateriaalia kirkkoveneistä on onneksi maakuntamuseon arkistoissa digitoituna, sillä Teiskolan isäntä Axel Tammelander on kuvannut 1900-luvun alkupuolella myös Teiskon kirkkoveneitä. Eräässä kuvassa nähdään jopa kymmenisen soutukuntaa saapumassa Koljonselältä Teiskolansalmen kautta Kirkkojärvelle.

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Pohdintaan nousi myös se, millä tavoin olisi mahdollista pitää kirkkovenesoutu edelleen elävänä kulttuuriperintönä myös tulevina vuosina.